Muiden ihosairauksen poissulku ja allergiaselvittelyt
Aikuisen atooppinen ihottuma ei tarvitse lähtökohtaisesti ruoka-aineallergiaselvittelyitä. Ruoka-allergioilla ei ole yleensä merkitystä aikuisten atooppisessa ekseemassa, sillä suurin osa lapsuuden ruoka-allergioista häviää kouluikään mennessä.
Osalla alle vuoden ikäisistä lapsista vaikean atooppisen ekseeman taustalla voi olla lehmänmaito-, vilja- tai kananmuna-allergia, joten allergiaselvitykset erikoissairaanhoidossa ovat aiheellisia, mikäli ihottuma on vaikea-asteinen tai ei reagoi paikallishoidolle. Ruoka-allergian tavallisia muita iho-oireita ovat nokkosihottuma ja angioödeema. Yli 2-vuotiailla lapsilla allergiaselvitykset ekseeman vuoksi ovat harvoin tarpeen. (Lue lisää allergioista)
Mikäli atooppisen ihottuman paikallishoito ei enää tehoa, kyseessä voi olla harvinaisissa tapauksissa myös kosketusallergian kehittyminen paikallishoitojen aineosille.
Siitepölyallergisilla altistuminen siitepölylle voi pahentaa varsinkin kasvojen atooppista ekseemaa. Siitepölyallergiaa voidaan tarvittaessa tutkia allergeenispesifisin IgE-verikokein tai ihopistokokein erikoissairaanhoidossa.
Erotusdiagnostisia vaihtoehtoja
Seuraavia vaihtoehtoja voi esiintyä kaikenikäisillä:
1. Keratosis pilaris
Ihon ominaisuus, jossa esiintyy karheita sarveistumia eli sarveistappeja olkavarsissa ja joskus reisissä, pakaroissa tai kasvoilla.
2. Allerginen kosketusihottuma
Ilmenee ekseemana, joten kliinisen kuvan perusteella ei yleensä voida erottaa atooppisesta ekseemasta. Alkaa ihoalueelta, joka on toistuvasti kosketuksessa allergeeniin (esim. kosmetiikan hajuste tai säilöntäaine), mutta ihottuma voi levitä myös kosketusaluetta laajemmalle. Tutkitaan erikoissairaanhoidossa epikutaanitesteillä.
3. Ärsytysihottuma
Kemiallinen (harvoin fysikaalinen) ärsyke riittävän voimakkaana ja pitkään jatkuessaan vaurioittaa ihoa ja aiheuttaa tulehdusreaktion, joka ilmenee yleensä ekseemana. Useimmiten käsi-ihottuma, joka alkaa sormiväleistä. Atooppinen ihon rakenne altistaa ärsytysihottumalle.
4. Nummulaarinen ekseema
Iholle ilmestyy noin lantin muotoisia ja kokoisia kutisevia läiskiä, joita on erityisesti säärien etupinnoilla ja joskus myös käsivarsissa ja vartalossa. Läiskät ja kutina oireilevat erityisesti syksyisin ja talvisin. (kuvia: nummulaarinen ekseema)
5. Seborrooinen ekseema
Iho punoittaa, kutisee ja hilseilee ihoalueilla, joilla on runsaasti talirauhasia (hiuspohja, kasvot, rintakehä, genitaalialue)
6. Syyhy
Pääoireena voimakas iltakutina, jossa iho on alkuun siisti. Kutinan ja raapimisen jatkuessa näppylät ilmestyvät sormiväleihin, kämmeniin, ranteisiin ja pikkulapsilla myös jalkapohjiin. Lähinnä käsiterissä ja jalkaterissä voi näkyä kapeita, n. 5-10mm pitkiä vaaleita käytäviä. Punoittavia näppylöitä on vartalossa ja raajoissa, jotka kutisevat voimakkaasti. Usein iholla nähdään raapimarikkoja. Tarttuu helposti. (kuvia: syyhy)
7. Märkärupi (impetigo)
Ihon infektio, jossa esiintyy kellertäviä rupikarstoja. Voi esiintyä rakkuloita. Saa usein alkunsa kasvoilta, voi levitä laaja-alaiseksi. Tavallisimmin lapsilla. Ekseemat altistava märkäruvelle. Tarttuva. (kuvia: märkärupi)
8. Ihokeliakia:
Voimakkaasti kutiavaa, pienirakkulaista ihottumaa, joka on tyypillisesti kyynärpäissä, polvissa, pakaroissa ja hiuspohjassa (vrt. atooppisen ihottuman tyyppipaikat)
9. Iktyoosi
Ei yleensä oirehdi taivealueilla (kuten atooppinen ihottuma tekee). Iho on kuiva ja hilseilevä jo vauvaiästä alkaen. Hilseily saattaa muistuttaa kalan suomuja.
10. Psoriaasi
Psoriasiksen yleisimmässä muodossa paksuja, kutisevia hilseläiskiä, jotka ilmaantuvat etenkin kyynärpäihin, polviin, ristiselkään, päänahkaan ja hankalimmillaan ympäri kehoa (kuvia: psoriaasi ja vertaa atooppisen ihottuman tyyppipaikat ja oirekuvat)
11. Parapsoriaasi
Vartalolla ja yläraajoissa hennot punoittavaat läiskät ja juosteet. Muutosten pinta voi hilsehtiä hennosti. On lähes oireeton (vrt. atooppisen ihottuman kutina ja tyyppipaikat).
Lisäksi lapsilla / vauvoilla esiintyä seuraavia vaihtoehtoja:
12. Hormoninäpyt
Tulevat vauvalle n. kuukauden iässä. Ovat punoittavia, joskus jopa märkäisiä näppyjä kasvoilla tai ylävartalolla. Eivät kutise eivätkä vaivaa vauvaa. Hormoninäpyt eivät ole ihottumaa ja ne häviävät ajan mittaan itsestään.
Hoidon ohjeistus
Atooppisen ihottuman diagnoosin ollessa selkeä, ohjeistetaan potilasta vastaanotolla paikallishoidon tärkeydestä. Tärkeintä on käyttää perusvoidetta riittävästi ja säännöllisesti, sillä se sekä vähentää kutinaa että tarvetta käyttää lääkevoiteita. Perusvoidetta pitää muistaa käyttää, vaikka ihottumaa tai kutinaa ei olisikaan.
Ihottuma-alueita hoidetaan kortisonivoiteilla (kortikosteroidivoiteella). Tarvittaessa voidaan käyttää myös takrolimuusi- tai pimekrolimuusivoiteita. Ohjeistus annetaan yksilöllisesti ihon tilanteen ja potilaan iän mukaan. Kortisonivoiteita tulee käyttää annettujen ohjeiden mukaisesti. Liian lyhyt kuuri johtaa ihottuman nopeaan uusiutumiseen.
